Ruusuja Kappelinrannassa
1686-1690 Kappeliranta oli säterirustholli majuri Peter Piperin hallinnassa. 1700-luvulta alkaen Kappeliranta kulki perintönä Haartmanin, Bonsdorffin, Sjöstedtin ja Spoofin suvuissa.
Haartman oli Turun piispa ja hänen lankonsa Petter Bonsdorff ja tämän poika Jacob Bonsdorff puolestaan teologian tohtoreita ja professoreja.
Jacob Bonsdorff rakennutti kartanon päärakennuksen, joka valmistui siten, että sinne voitiin muuttaa Turun palon jälkeen vuonna 1827.
Oikeusneuvos Adolf Sjöstedtin jälkeen Kappelinrannan isännäksi tuli 1847 hänen vävynsä tukkukauppias Fredrik Ferdinands Spoof.
Spoofin aikana kartano tuli kuuluisaksi runsaista ruusuistutuksistaan.
1855-1881 isäntänä oli rehtori Karl Titus Reuter ja 1881-1899 isäntänä oli merikapteeni Karl Reinhold Bremer. Hänen aikanaan kartanossa vietettiin vanhan ajan kartanoelämää hauskoine illanviettoineen ja retkineen lähistön muihin kartanoihin, Kuitiaan ja Rövarnäsiin. Kartanon vaiheisiin 1900-luvulla liittyy myös monenlaisia historiallisia yksityiskohtia, ja kartanon omistajina oli mm. Meurmaneja ja Suvannon suku.
Kappelinrannan uusi alku
Kartanon päärakennus paloi vuonna 1989. Markku ja Hanna Järvinen ostivat kartanon alueen 1995, raivasivat korkeaksi kasvaneet orapihlajat ja muun kasvuston ja istuttivat alueelle monenlaisia ruusuja historiaa kunnioittaen.
Historiasta muistuttamassa ovat myös pihan 1600-luvulta peräisin olevat harmaakivikellarit. Järviset rakensivat 2000-luvun alussa mäen juurelle neljä paritaloa. Niissä on majoitettu mm. matkailijoita ja juhlatilan valmistuttua myös juhlavieraita. Vuonna 2017 paritalot myytiin Kappelinrannan Asunnot OPy:lle, joka jatkaa majoitustoimintaa yhteistyössä juhlakartanon kanssa.
Historiatiedot ulottuvat 1400-luvulle
Hartvig Dyker lahjoitti Kappelirannan (silloin nimeltään Borstböle) Naantalin nunnaluostarille sovituslahjana Turun tuomiokirkon häpäisemisestä ennen vuotta 1443. Myöhemmin Jacob ja Simon Thomasson lunastivat Kappelirannan nunnaluostarilta ja lahjoittivat sen kuningas Juhana III:lle. Juhana puolestaan lahjoitti vuonna 1561 Kappelirannan rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle, jonka kanssa hänellä oli neljä lasta. Kaarinan tytär Sofia meni naimisiin sotapäällikkö Pontus de la Gardien kanssa ja kartano oli jatkossa monen eri sotapäällikön hallinnassa.
Perimätiedon mukaan Kappelirannassa oli ollut kappeli, mutta 1500-luvulla kappelia ei enää mainita, eikä kappelia ole löydetty. Tähän päivään asti säilyneiden harmaakivikellareiden arvioidaan olevan 1600-luvulta, kuten myös mäenrinteessä kasvavan tammen, jonka perimätiedon mukaan istutti Pietari Brahe. Tammen nykyinen ympärysmitta on noin kuusi metriä.
Tervetuloa
Lielahdentie142
21610 Kirjala
Kappelinranta
kappelinranta@gmail.com
+358 40 179 0017